Ja siltä se vastaus tuli viikkoa ennen kisoja!!! Apua!!! Oikeesti!!! Ei kaih!!! Olivat ensinmäiset ajatukset asiasta ja olin varma että viesti oli tullut väärälle henkilölle. Mutta seuraavan viestin saatuani en voinut olla enään sitä mieltä. Silloin alkoi se jännitys. Paniikki!!! Epätoivo!!!!
Perjantaina mä ressasin ihan kaikkea! Mikään ei onnistunut. Ja perjantai iltana nukkumaan mennessä olin vieläkin epävarma koko kisasta mutta päätin että avoimin mielin lähden hakemaan uusia kokemuksia.
Ja kun koitti tämä odotettu hetki lauantai iltana ja piti esiintyä muiden jo hieman kokeneempien tyttöjen kanssa ainoat ajatukseni oli älä kompastu koroilla ja hymyile, hymyile hymyile!!! Loppujen lopuksi olen todella tyytyväinen iltaan. Kanssa kilpailija ja järjestäjät olivat mahtavia.
 |
| Tässä on taas minun esittely vuoroni |
 |
| minulla ei ole kuvaa jossa näkyisi kaikki 8 kilpailijaa mutta tässä osa |
 |
| Tässä poseeraa illan voittaja! Satulla on asennetta!!! |
Minä tein sen!Siis minä? Se tyttö koulussa jota kiusattiin, nimiteltiin ja syrjittiin. Se tyttö teini iän alku vaiheilla joka oli mieluummin hiljaa kun avasi suunsa. Se tyttö joka olisi minä hetkenä vaan kadota maan päältä jos vain olisi ollut mahdollista.
Taas pitkän ajan jälkeen tunnen olevani elossa. Tunnen olevani nainen. Onnellinen!!! Tunnen olevani onnellisempi kuin pitkään aikaan. Koska minä tein sen voitin taas kerran omat negatiiviset ajatukset enkä tällä kertaa kuunnellut muiden puheita vaan päätin aivan itse.
Tämä kisa merkitsi minulle todella paljon. Enemmän kuin itse ajattelin. Alkuviikon ajatukseni on pyörineet todella villisti ympyrää. Mikä minä olen, mikä minusta piti tulla, mihin olen menossa ja missä olen nyt.
Nyt tiedän että olen yhtä kokemusta rikkaampi ja henkisesti paljon vahvempi. Vaikka luulin jo kulkeneeni oikeaa tietä niin huomasin että kuljinkin polkua tien vieressä vieläkin etsien itseäni ja asennettani. Tällä hetkellä minulla on kuitenkin hyvä tunne siitä että oikeaan suuntaan kuljen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti